Voi että..

Tänään me juhlittiin projektiryhmän kanssa (3/5 oli paikalla) projektin loppumista. Oli kivaa, hyvää seuraa jne. Ja nyt meidän tiet sitten eroaa. Kaks viidestä on varmaan sellasia, joita tulen koululla näkemään, yks lähtee takaisin kotimaahansa ja yks menee vaihtoon helmikuun lopussa :I On tosi haikee olo :( Paras ryhmä jonka kanssa oon tehny ryhmätyötä.

Ja muutenki. Miks on aina pakko ihastua niihin mahdottomiin tyyppeihin? Joko ne asuu jossain ulkomailla, mihin on hiton pitkä matka, on varattuja tai vaikka alaikäisiä.. Ja näiden seikkojen lisäks niiden pitäis pitää musta.. Hitonmoista arpapeliä :( Miten voi olla ikävä jotakuta, jota ei edes kunnolla tunne? Ei tee mieli mennä nukkumaan, vaikka on aamulla aikanen herätys :( Snif snif. Onpas taas olevinaan yksinäistä. Ja onkin.