Taas on tapahtunu kaikkee :O

Joo, elikkä siis, minä muutan kesäksi Ruotsiin. (Kämppis muuten sai tietää vatsa tänään..) Se on nyt varma. Sitä ei voi enää perua. Lähden pk-seudulta 31.5.2008, enkä tiedä, palaanko koskaan :O Ja tämä ei ole liioittelua. Joo, eli meen kesätöihin Ruotsiin, samaan vanhaan mestaan, mistä tämä (blogi) kaikki alkoi. Ah, here I come, Ljusdal! Nykyinen työnantaja ei pystynyt tarjoamaan mielekästä kokopäivätyötä tai edes järkeviä työaikoja (Jaa siis mitä vikaa muka siinä, että menet töihin kello 13 ja pääset kello 19?), enkä jaksanut etsiä Suomenmaasta mitään kesätöitäkään, kas kun olisi tarvinnut ihan hakemusta kirjoittaa ja lähetellä ja haastatteluissa käydä. Ruotsin asiat saatiin pääosin sovittua 5min keskustelun aikana pääsiäisenä, sen jälkeen piti vain päättää, että lähdenkö sinne vai en :) Aluksi sen päätösen tekeminen vaikutti hieman vaikealta, mutta kun kaikki kuviot (esimerkiks tuo työkuvio) alkoi seljetä, oli helppo päättää lähteä. Lisäksi hain tässä keväällä taas muutamaan uuteen kouluun, kuten jo tiedättekin, enkä tiedä vielä, minne sitten syksyllä joudun/pääsen muuttamaan. Vaihtoehtoina ovat mm. Espoo, Ähtäri, Hämeenlinna. Siitä siis valitsemaan :O

Tänään (tai siis eilen, maanantaina) kävin tekemässä muuttoilmoitukset sekä postiin että maistraatille. Periaatteessa postia voi lähettää tähän nykyiseenkin osoitteeseen, se menee sitten suoraan mun vanhemmille. Äiti sitten lukee teidän lähettämiänne rakkauskirjeitä ;) Jos jollakulla on vielä tallessa se osoite, jossa aikaisemmin asuin, voi myös sinne lähettää minulle postia. Tämä on hupaisaa:

Syksyllä, kun muutin pois Ljusdalista, myös eräs norjalainen ystäväni muutti pois sieltä. Minun asuntoni meni eteenpäin (jollekin idiootille norjalaiselle?). Pois muuttanut ystäväni palasi Ljusdaliin vain hieman ennen pääsiäistä, ja minähän sitten vierailin tuossa ihanassa kaupungissa (kaupungissa?) silloin pääsiäisenä. No, henkilö, jolle asuntoni meni, teki tyhmyyksiä töissä ja sai potkut, joten asunto jäi tyhjäksi. Ystävälläni taas ei ollut vielä omaa asuntoa, hän majaili yhteisetn ystäviemme keittiössä (Yeah, that must have been awesome!). Loput varmaan arvaattekin? Kuinka ollakaan ystäväni sitten pääsikin muuttamaan minun (entiseen) asuntooni ja kuinka ollakaan, lupasi majoittaa myös minut sinne kesän ajaksi ;) Eli mä olen menossa KOTIIN!

Ainoo negatiivinen homma on se, että mulla ei ole mitään sänkyä tiedossa :P Tai peittoa ja tyynyä. No, mä pyysin yhdeltä toiselta ystävältä varasänkyä (joka onkin kuulemma vain ohut patja) lainaksi, ja samalla tuli puhe siitä, että kissanhoitaja olis tarpeellinen alle kahden viikon päästä (tästä päivästä). No, sovittiin sitten, että menen niille asumaan siksi aikaa :) Aika ihanaa <3 Se on se sama kissa, jota olen aikaisemminkin hoitanut <3 Ei mulla ole hajuakaan kauanko tämä kissanhoito-talonmieheys (talonhenkilöys?) kestää, mut ei haittaa.

Hitto, miten TÄNÄÄN on ehtinyt tapahtua niin paljon :O Siis ei kaikki tuo tänään tapahtunut. Mutta jotain muuta tapahtui kanssa.

Mä olen tässä pakkaillut kamoja muuttoa varten. Irtisanoin tämän kämpän tän kuun loppuun, eli lauantaina muutetaan :O Oon jo pakannu aika paljon kaikkia kamoja, mutta esimerkiks ruokakaapin sisältö pitää saada pakattua hiukan pienempään laatikkoon, ettei ihan kauhean painavia laatikoita tule. Ja mullahan ei niitä laatikoita ole, kun olen niissä lähetellyt kaikenlaista tavaraa kotiin äitin ja iskän luo. Olin ihan rikki, että enhän mä sellasia laatikoita mistään saa :( Tänään sitten aamulla otin palautuspullot messiin, köpittelin lähialepaan, palautin pullot ja vaivasin henkilökuntaa. Suurin osa tavarasta tulee kuulemma uudelleenkäytettävissä muovilaatikoissa :( Olihan siellä sitten joitakin pahvilootia, mutta ne oli kovin isoja, enkä mä voinut niitä ottaa mukaan, kun kerta olin menossa sinne postiin ja kaikkialle. Snif :(

No, iltapäivällä mä sitten vihdoin saavuin duuniin. Siellä tein tunnin pari hommia, ja sitten mun pomo alkoi miettiä keinoa millä vois nakittaa mut hakemaan itselleen karkkia kaupasta :) Koska mä olen niin kiltti, niin mä lupasin hakea ilamn mitään jekkuja, kunhan saan palkan siltä ajalta :P Niin mä sitten säntäsin Kampin kauppakeskukseen päämääränä K-kaupan Take Away -tiski. (Ja mielessä pahvilaatikot.) Ostin karkit ja kuikuilin sitten ympärilleni.. Mulla ei ollu paljon aikaa niin en menny liikkeeseen sisään kattomaan, josko sieltä sais pahvilootia. Spottasinpa sitten kuitenkin onnekseni erään naispuolisen kahvilatyöntekijän, joka oli juuri hajottamassa pahvilaatikoita ja laittamassa niitä rullakkoon. Mä säntäsin sinne, tartuin pahvilootiin ja kysyin, että "Saaks näitä pahvilaatikoita ottaa?!?" "Juu vie pois vaan." Kuului vastaus. Tosin se sitten selitti kanssa, että minkä muotosia ja kokosia kustakin laatikosta tulisi kokoonteipattuina. Kyllä mä sen itsekin näin, mutta olin sille kuitenkin ystävällinen. Sain lopulta neljä (olisin saanu enemmänki mut aattelin et kai 4 riittää) pahvilootaa <3 Täydellisen kokoisia <3 Nyt mulla on toivottavasti kaikki mitä toivoa saattaa <3 Siis muuttoa varten. Niitä laatikoita (siis ne oli purettuja, littania) oli kuitenki aika ärsyttävä kantaa himaan, mut who cares, kun palkintona on hienot laatikot <3

Kotona odotti sitten uus yllätys. Keittiön pöytä oli vedetty keskelle lattiaa, keittiön matto kääritty ja tuupattu pöydän alle.. Ihmettelin et mitähän se kämppis on nyt alkanu riehua, onks se kaatanu jotain lattialle, vai siivonnu innoissaan, vai mitä hittiä (-äänestys)? Meni oikein hetki, ennen kuin tajusin jääkaapin ovessa olevan lapun :O Siinä luki, että joku maalari oli soittanu sille päivällä ja sanonu, että ne tulee huomenna tai ylihuomenna maalaamaan keittiön ja sen huoneen ja että huonekalujen pitää olla metrin irti seinästä.. Aika skitsoa. Mikä varotusaika tämmönen on?!? Luuleeks ne todellakin, että tämmösessä pikkuluukussa pystyy vetämään huuonekalut metrin irti seinistä?! Mun sänkyä ei saa missään asennossa metriä irti seinistä :O Onneks ne ei maalaa mun huonetta.

Niin, kun kämppis lopulta tuli kotiin niin me juteltiin aika pitkään ja sille tosiaan selvis se, että oon muuttamassa. Oon aika hyvin onnistunu sitte salaamaan. Mut kyl mul tuli vähän huono omatunto, kun vien sitte mennessäni vedenkeittimen, mikron, pölynimurin, keittiön pöydän ja kaikki tuolit. Matot, lamput, vessan roskiksen.. Huh huh.

Hei sinä, "Joku sieltä". Jos vielä luet tätä blogia, niin kerrotko mulle siitä "furniture bank":istä (vai mikä se olikaa), kun mä tartteisin sen sängyn. Kehen pitäis ottaa yhteyttä jne?

Mulla olis paljon muutakin kirjotettavaa taas, mutko en ikin ehdi tai jaksa kirjotella.. Perjantaina oltiin kuitenkin duuniporukalla lintsillä, syömässä ja juomassa. Firma tarjosi virkistysillan :) Kävin maailmanpyörässä ja keinukarusellissa :) Maailmanpyörä oli aika jännä, kun se meni niin korkeelle ja keinukarusellissa meni pää sekasin :O Sitten mentiin syömään, söin aurajuustopihvin valkosipuliperunoilla <3 Namia <3 Ja sitten loppuiilta meni juodessa. Tämä oli mun ensimmäinen kerta, kun joku tarjos mulle lähes rajattomasti viinaa :P Mut oli hyvälaatusta viinaa, kun ei tullu paha olo :) (Ja tulihan siinä tosiaan syötyä reilusti alle.) Tosin en muista sitte enää loppuillasta, että mistä kaikesta ollaan juteltu, toivottavasti muutkaan ei muista.. Bussimatka meni ihan sumussa, ensin en edes tienny, että missä se bussi seilas. Onneks jossain vaiheessa alkoi tulla tuttuja maisemia. Ja koko ajan piti skarpata et pysyy hereillä :D

Ja sain muuten bussissa hienon idea, en muista tarkalleen, että minkä, mutta se liittyi herra H:hon. Kun pääsin kotiin (tästä en muista kyllä paljon mitään) olin avannu tietokoneen ja irkkaillu ja melkein nolannut itseni. Onneks kello oli yli kolme, joten kovin moni ei enää irkissä ollut hereillä, enkä päässyt itseäni kovin pahasti nolaamaan :D Olin kuitenkin tään herran H:n kaverille muun muassa huudellut että "I need to talk to you" jne.. Aamulla kun heräsin, luulin, että olin menny suoraan nukkumaan kun pääsin kotiin. Kun sitten myöhemmin starttasin tietokoneen ja menin irkkiin, backlogi kertoi ikävän totuuden, ja sitten jo muistinkin, minkä suuntaisia ajatuksia matkalla haudoin, ja että olin irkissä melkein vongannut. Huh huh! Aika noloa se on se elämä, kun siihen lisää vähän viinaa.

Eikös siinä olis taas teille hieman luettavaa. Tällä kertaa mä en ainakaan kirjottanu kännissä ;)